Tämän syksyn seitikki saldo

Nyt on värisienten metsästys ohi tältä syksyltä,tuli monen monta reissua tehtyä,tietysti tuli myös syötävät sienetkin keräiltyä,liikuntaa,raitista ilmaa ja luonnon tarkkailua kaupan päälle.Vähän jäi mieltä kaihertamaan kun tuli vain näitä punaisten värien lähteitä kerättyä,kangastatit,samettijalat,limanuljaskat ym.t väriherkut jäivät metsään,no jos sitten ensi vuonna.Okrakääpä jäi edelleen haaveeksi,tosin en kääpien osalta ole vielä heittänyt"jakaria kaivoon ja ajattelin niitä vielä tässä vähän katsella ennen talven tuloa,lämmintä keliä kun on vielä luvassa.Päätin punnita kaikki keräämäni kuivatut sienet,siis seitikit,arvio oli noin 12 kg,sen verran oli viime vuoden saldo mutta..niitä olikin tänä vuonna yhteensä 21kg!Tuoreena se tarkoittaa reilua 200kg,on siis muutama seitikki tullut noukittua..Veriseitikkiä 1,5kg,Hurmeseitikkiä n.1kg ja loput veriheltan lakkeja,jalkoja ja kokonaista sientä.Yllättävän pieneen tilaan tälläinen sieni määrä mahtuu,yhteen komeroon pahvilaatikoihin pakattuna.Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon näitä tulee talven aikana käytettyä,vähän kun olen laiska käsityö ihminen.Villapaita langat värjäsin jo syksyllä tuoreilla sienillä,sekä ryijyyn tulevat villamaton palaset.Neulekone on hankinta listalla,ehkä sen avulla saan itseeni vähän vauhtia lisää ja alkaisivat sieni varastot hupenemaan kun alkaa neuletta syntymään vähän rivakammin.

On hattua,jalkaa ja kokonaista verihelttaa

Tässä koko setti,pienissä rasioissa veriseitikit,hurmeseitikit pusseissa.

Kannet päälle ja komeroon.Kovin pieneen tilaan koko satsi mahtuu.

Vielä löytyi verihelttoja!

Kelien muuttuessa vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimäksi,tuli sittenkin vielä lähdettyä seitikki metsään,niiden aika kyllä alkaa olemaan armottomasti ohitse,oli toista viikkoa reiluja yö-pakkasia ja talvi teki kovasti tuloaan,jopa vähän luntakin satoi edellisen "viimeisen reissun jälkeen,nyt on kuitenkin toista viikkoa ollut päivisin lämpötilat lähemmäs kymmentä astetta,yö-pakkasista ei tietoakaan,joten lähdin vielä kerran katselemaan tuttuja mäntykankaita,saihan siinä samalla raitista ilmaa ja kuljeskella loppu syksyisessä luonnossa.Vähiin oli seitikit käyneet,alun rämpimisen jälkeen katselin mäntykankaan etelän puoleisia  karuja ja kuivahkoja "reunuksia,sieltähän niitä sitten alkoi löytymään,harvakseltaan,aika pieniä verihelttoja,osa pahasti mädäntyneitä,mutta osa taas kovin hyvä kuntoisia yksilöitä,alku syksyn kuivuuden jälkeen tuli sateet ja  ikään kuin uusi satsi ja nämä ilmeisesti sitä satoa,etelän puolella on valoa riittänyt,tutkin kaksi tälläistä etelä reunusta ja molemmista löytyi noin viiden litran verran,eli en ihan tyhjin käsin jäänyt,vaikka oli kyllä asennoitunut että sieniä ei enää ole,sen verran jäi into päälle ja tutkimatonta aluetta,että palasin paikalle vielä toisenakin päivänä,näiden molempien päivien saldo oli siis yhteensä tuo kaksi noi viiden litran sankoa.Verihelttojen kasvukausi oli ainakin tänä vuonna tosi pitkä,ensimmäiset löytyivät heinäkuun alku puolella ja nyt viimeiset lokakuun lopussa.

Tätä polkua riitti pitkään ja verihelttoja vielä löytyi.

Tälläinen karu ja kuivahko männikön reuna alue osottautui loppu syksystä hyväksi seitikki paikaksi.