Viime vuonna löysin hurmeseitikkiä mielestäni hyvin,kuivattuna saalis n,100g.Eli tuoreena n.1kg.Mutta tänä vuonna kaikki on toisin..Verihelttoja metsästäessäni tutkin samalla viime vuotiset hurmeseitikki paikat ja yllättäen sitäkin tänä vuonna todella paljon ja varmasti tulossa vielä lisää,jätin pikku piipat kasvamaan,
Hurmeseitikki kasvaa näemmä mielellään ikään kuin verihelttojen kasvu paikkojen laitamilla,harva lukuisena,hieman kuivahkolla hiekalla,metsä teiden pientareilla,ulkonäöstä ei voi erehtyä,sieni on hieman eri muotoinen kun veriheltta,kuperampi,lakki isompi,jalka paksu ja heltat ovat todella karmiinin punaiset,sieni antaa väriä lähes yhtä hyvin kuin veriseitikki.Tänä vuonna löysin Hurmeseitikkiä yllättävän isoissa ryppäissä,tähän astiset löydöt ovat olleet huomattavasti harva lukuisempia.
kuvassa heltat eivät läheskään niin punaiset kun luonnossa.
Lakit myös luonnossa punaisemmat.
perjantai 23. elokuuta 2013
torstai 22. elokuuta 2013
Verihelttaseitikki-Cortinarius semisanguineus
Veriheltat ovat kovaa kyytiä nousemassa,osa jo ihan reilun
kokoisia ja pientä piippaa nousemassa paljon,siis aikaisessa nekin tänä vuonna,ensimmäiset sienet löytyivät jo 6.7 ja todennäköisesti niitä tulee olemaan tänä vuonna paljon.
Tyypillistä verihelttaseitikki metsää,karu mäntykangas.Kaikistä mänty metsistä ei verihelttaa löydä, jos maasto on liian rehevää ja esim.heinikon valtaamaa,niin siellä ei todennäköisesti veriheltta viihdy.Parhaita paikkoja ovat hoidetut mänty metsät,jossa puusto jo reilun kokoista.
Kuusi metsässä rämpiessäni veriseitikkien perässä löysin kuusikosta parin kuusen ympäriltä myös verihelttaseitikkejä,olisiko nämä nyt niitä verihelttoja jotka viihtyvät kuusen seuralaisena,ulkonäkö on sama kuin männyn kaverina kasvavilla veriheltoilla,olen kuullut että heltat olisivat punaisemmat kuusikossa viihtyvällä versiolla ja vertaillessani sieniä eron huomasi,heltat todella olivat punaisemmat,sientä löytyi yhdeltä alueelta sen verran että kuivasin ja ajattelin myöhemmin kokeilla värjäystä pelkästään tällä sienellä.
kokoisia ja pientä piippaa nousemassa paljon,siis aikaisessa nekin tänä vuonna,ensimmäiset sienet löytyivät jo 6.7 ja todennäköisesti niitä tulee olemaan tänä vuonna paljon.
Kuusi metsässä rämpiessäni veriseitikkien perässä löysin kuusikosta parin kuusen ympäriltä myös verihelttaseitikkejä,olisiko nämä nyt niitä verihelttoja jotka viihtyvät kuusen seuralaisena,ulkonäkö on sama kuin männyn kaverina kasvavilla veriheltoilla,olen kuullut että heltat olisivat punaisemmat kuusikossa viihtyvällä versiolla ja vertaillessani sieniä eron huomasi,heltat todella olivat punaisemmat,sientä löytyi yhdeltä alueelta sen verran että kuivasin ja ajattelin myöhemmin kokeilla värjäystä pelkästään tällä sienellä.
Veriseitikki-dermocybe sanguinea-Cortinarius sanguineus
Ensimmäiset veriseitikki reissut metsään on tehty,tänä vuonna ovat sateet ja lämpö suosinut niin että sientä on todella paljon kun oikealaiseen metsään eksyy..tai löytää :)
Ensimmäinen sieni reissu kesti noin 3.5 tuntia syötävien sienien ohella siinä sivussa sain 1kg 770g veriseitikkejä,eli aikas kiva satsi, joka kuivauksen jälkeen kutistui lukemaan 130g.Viime vuonna sain koko syksyn aikana kyseistä sientä noin kilon verran kuivattavaksi,tänä aamuna kauppareissun yhteydessä poikkesin lähi metsään missä veriseitikkiä tiesin kasvavan,parin tunnin pyöriskely ja sientä kerättynä noin kilo.Minkähänlaiset varastot mahtaa syksyn lopussa olla jos tahti jatkuu tämän kaltaisena koko syksyn.
Ensimmäisen reissun saalis 1kg 770g.
Toisen reissun saldo reilu kilo.
Lauteilla kuivattelua.
Puhallin apulaisena ja kiukaaseen vähän lämpöä,
hyvin kuivuu,pienemmät erät pöytä kuivurilla.
Veriseitikkiä löytää sieltä missä on kuusi metsää,mustikan varpuja,ja sopivan kosteaa rahkasammalta.Valoa sopivasti,usein suppilovahvero metsä
on myös veriseitikki metsä.
Tänään tein uuden sieni reissun ja nyt meni todellakin punaisten seitikkien kanssa uudelleen miettimiseksi,reissu oli antoisa,en olisi uskonut minkälaisen saaliin kanssa palaan kotiin.Mäntykankaalta hain verihelttaseitikkejä,saalis pari ämpärillistä,aivan sieni metsän laitamilta löysin ympäristöön nähden poikkeavalta paikalta punaisia seitikkejä 3 kpl,kuin veriseitikkejä ja varmaankin juuri niitä,mutta paljon tukevammalla varrella,kuusia tai mitään veriseitikin kasvu paikkaan viittaavia merkkejä ei löytynyt.
Nämä kasvoivat mäntykankaalla verihelttaseitikkien läheisyydessä.Outo kasvuvaikka jäi mietityttämään..
Jatkoin reissuani ja päätin tutkia komean kuusimetsän jossa en ollut ennen käynyt ja yllätys oli melkoinen kun pienen matkan käveltyäni silmieni edessä möllötti todella isoja punaisia seitikkejä,tähän astiset löytämäni Veriseitikit olivat todella paljon pienempiä näihin verrattuna,sienillä oli paksut tukevat jalat kuten verihelttaseitikillä ja yhtä isot lakit.
Ensimmäinen sieni reissu kesti noin 3.5 tuntia syötävien sienien ohella siinä sivussa sain 1kg 770g veriseitikkejä,eli aikas kiva satsi, joka kuivauksen jälkeen kutistui lukemaan 130g.Viime vuonna sain koko syksyn aikana kyseistä sientä noin kilon verran kuivattavaksi,tänä aamuna kauppareissun yhteydessä poikkesin lähi metsään missä veriseitikkiä tiesin kasvavan,parin tunnin pyöriskely ja sientä kerättynä noin kilo.Minkähänlaiset varastot mahtaa syksyn lopussa olla jos tahti jatkuu tämän kaltaisena koko syksyn.
Ensimmäisen reissun saalis 1kg 770g.
Lauteilla kuivattelua.
hyvin kuivuu,pienemmät erät pöytä kuivurilla.
Veriseitikkiä löytää sieltä missä on kuusi metsää,mustikan varpuja,ja sopivan kosteaa rahkasammalta.Valoa sopivasti,usein suppilovahvero metsä
on myös veriseitikki metsä.
Tänään tein uuden sieni reissun ja nyt meni todellakin punaisten seitikkien kanssa uudelleen miettimiseksi,reissu oli antoisa,en olisi uskonut minkälaisen saaliin kanssa palaan kotiin.Mäntykankaalta hain verihelttaseitikkejä,saalis pari ämpärillistä,aivan sieni metsän laitamilta löysin ympäristöön nähden poikkeavalta paikalta punaisia seitikkejä 3 kpl,kuin veriseitikkejä ja varmaankin juuri niitä,mutta paljon tukevammalla varrella,kuusia tai mitään veriseitikin kasvu paikkaan viittaavia merkkejä ei löytynyt.
Jatkoin reissuani ja päätin tutkia komean kuusimetsän jossa en ollut ennen käynyt ja yllätys oli melkoinen kun pienen matkan käveltyäni silmieni edessä möllötti todella isoja punaisia seitikkejä,tähän astiset löytämäni Veriseitikit olivat todella paljon pienempiä näihin verrattuna,sienillä oli paksut tukevat jalat kuten verihelttaseitikillä ja yhtä isot lakit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)